Kaapelitehdas on tuhansien tarinoiden talo, jonka historia juontuu yli vuosisadan taakse. Sen uumenissa on syntynyt niin kaapelia, kumia, supertietokoneita kuin unohtumattomia kulttuurikokemuksia.

1885

Vuori-insinööri Fredrik Idestam käynnistää ”puulumpputehtaan”, Nokia Aktiebolagin  Tammerkosken alajuoksulle Tampereelle. Seuraavalla vuosikymmenellä perustetaan uusi  puuhiomo Nokialle.

1898

Nokialle perustetaan muun muassa kalosseja valmistava Suomen Gummitehdas, joka ostaa konkurssikypsän Nokia Aktiebolagin vuonna 1910.

1912

26-vuotias insinööri Arvid Wikström perustaa Suomen ensimmäisen kaapelialan yrityksen, Suomen Punomotehtaan. Tehtaalle rakennetaan toimitilat Telakkakadulle Punavuoreen.

1922

Suomen Gummitehdas ostaa Punomotehtaasta Suomen Kaapelitehtaaksi muuttuneen yhtiön. Näin syntyi kolmen hyvin erilaisia tuotteita valmistavan yhtiön konserni, jossa yhtiöt säilyvät kuitenkin itsenäisinä.

1939–1943

Yrityksen toinen toimitusjohtaja ja kaksinkertainen painin olympiavoittaja Verner Weckman aloittaa uuden tehdasrakennuksen rakennuttamisen Salmisaareen. Uuden kaapelitehtaan suunnittelee arkkitehti Wäinö G. Palmqvist. Ensimmäinen U:n muotoinen osa rakennetaan.

1944-1948

Kaapelitehtaalla valmistetaan lähes 6 % sotakorvauksista, joita Suomen oli toimitettava Neuvostoliitolle sotien jälkeen.

1947–1948

Tallberginkadun suuntainen siipi rakennetaan.

1952–1954

Eteläsiiven itäpäätä, Merikaapelihallia, jatketaan 71 metrillä. Rakennusmateriaalina on käytetty kalkkihiekkatiiltä, joten valmistuessaan talo on kauniin valkoinen. Rakennuksessa on 262 000 kuutiota ja lähes 56 000 neliömetriä lattiapinta-alaa. Kaapelitehdas on Suomen suurin rakennus 1970-luvulle asti.

1960

Kaapelitehtaalle perustetaan elektroniikkaosasto ja laskentakeskus, johon tilataan Suomen ensimmäiset suurtietokoneet. Laskentakeskuksesta alkaa tietojenkäsittelytieteen kehitys Suomessa ja sitä aletaan kutsua Salmisaaren yliopistoksi. 

1967

Suomen Kumitehdas Oy, Nokia Osakeyhtiö ja Suomen Kaapelitehdas fuusioidaan Oy Nokia Ab:ksi, myöhemmin nimeltään Nokia Oyj.

Kaapelikela, Kuva: Stefan Bremer

1979

Nokia ja Salora perustavat Mobira-yhtiön, joka alkaa kehittää NMT-tekniikkaa.

1985

Nokia Oyj päättää lopettaa kaapelituotantonsa Salmisaaressa vuoden 1990 loppuun mennessä.

1987

Helsingin kaupunki tekee sopimuksen Nokian kanssa kaapelitehtaan tontin vuokra-ajan lyhentämisestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Osia tehtaasta esitetään purettaviksi, ja muihin tiloihin suunnitellaan mm. kouluja, retkeilymaja ja hotelleja.

Tyhjentyvään tehtaaseen alkaa muuttaa taiteilijoita, jotka kunnostavat rujoista, mutta avarista halleista itselleen sopivia työskentelytiloja.

1989

Salmisaari kirjataan ympäristöministeriön listaamiin Suomen kulttuurihistoriallisesti tärkeisiin teollisuusympäristöihin.

1990

Pro Kaapeli -yhdistys perustetaan puolustamaan Kaapelitehtaalle syntynyttä monipuolista kulttuuri- ja liiketoimintaa. Kaapelitehtaassa toimii noin 250 vuokralaista / 1000 henkilöä: kuvataiteilijoita, valokuvaajia, muusikoita, paperintekijöitä, kehysliike, puusepänverstas, latomo, paino ja galleria.

1991

Helsingin kaupunki apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomiojan tukemana päätyy tukemaan Pro Kaapelin tavoitteita. Pääosa Kaapelitehdasta siirtyy kaupungin omistukseen. Kiinteistö Oy Kaapelitalo perustetaan hallinnoimaan taloa. Yhtiön hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi nimitetään Jörn Donner.

Kirsi Monni tanssii Kaapelitehtaan katolla. Kuva: Stefan Bremer, 1992

1992

Ensimmäiset asukkaat muuttavat Ruoholahden alueelle, joka suunniteltiin 9000 ihmiselle. Rinnalle nousevat 5 000 työpaikan toimisto- ja liikerakennukset.

1992–1993

Teatterimuseo, Suomen valokuvataiteen museo sekä Hotelli- ja ravintolamuseo muuttavat Kaapelitehtaalle.

1993

Kaapelitehdas liittyy Trans Europe Halles -verkostoon.

1994

Kaapelitehtaan oma kirjasto Kirjakaapeli avataan. Se on maailman ensimmäinen yleinen kirjasto, joka tarjoaa internet-yhteyksiä asiakkailleen.

Thierry Noir maalaa Kaapelitehtaan porttikongiin Suomen ensimmäisen laillisen, modernin katutaidemuraalin Let Us Be Your Mental Dentist.

Drive or Die, satojen näyttelijöiden, tanssijoiden, sinfoniaorkesterin, eläinten ja moottoriajoneuvojen spektaakkeli valtasi Merikaapelihallin vuonna 1994. Kuva: Stefan Bremer

2000

Kaapelitehtaalla otetaan käyttöön vuokraporrastus, jonka mahdollistamana taidevuokralaiset maksavat kevyemmän vuokrahinnan kaupallisiin toimijoihin verrattuna.

2001

Kokoustilat Watti, Käämi ja Kela kunnostetaan tapahtumakäyttöön. Tilat toimivat aikaisemmin varastoina.

2005

Pannuhallin kellari remontoidaan kulttuurikäyttöön.

2008

Merenpuoleinen julkisivuremontti valmistuu.

Suvilahden entinen kaasutehdas siirtyy Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallintaan.

2012

Kaapelitehtaan katolle perustetaan puutarha vuokralaisten käyttöön.

2015

Tanssin talon puitesopimus allekirjoitetaan.

2016

Verner-sauna valmistuu Kaapelitehtaan katolle.

Kattosauna Verner on saanut nimensä nykyisen Kaapelitehtaan rakennuttaneen toimitusjohtaja Verner Weckmanin mukaan. Kuva: Kuvio Oy

2017

Tanssin talon hankesuunnitelma sekä arkkitehtoninen ilme julkistetaan.

Kaapelitehdas juhlii 25-vuotista taivaltaan ja julkaisee Kaapeli 25 – Muistikuvia ja muistelmia -historiikin.

2018

Media- ja kulttuurialan ammattilaisfestivaali LIFT järjestetään ensimmäisen kerran.

2019

Tanssin talon rakentaminen alkaa maanrakennusurakalla.

Valtaa Kaapelitehdas! -hanke käynnistyy tarjoten Merikaapelihallin kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön tanssia ja muita esittäviä taiteita varten.

2020

Tanssin talon peruskivi muurataan.
Kaapelitehtaan Konttori avataan.
Kaapelitehtaan brändi ja visuaalinen ilme uudistuu.

2021

Tanssin talon rakennushanke valmistuu.

2022

Kaapelitehtaan uusi katettu pääsisäänkäynti ja aula Lasipiha avataan.
Lasipihan Tehtaanmyymälä ja infopiste avataan.
Tanssin talo avaa ovensa 2.2.2022.

-

Sivun pääkuva: Suomen Kaapelitehdas Oy 1945, Foto Roos, Helsingin kaupunginmuseo